Polkuja ja pannukahvia

Pari päivää sitten satoi yhtäkkiä reippaasti lunta. Torstai-iltana sitä oli lähistön poluilla 10-15 cm. Tänään oli pieni polkujuoksukisa samoilla poluilla. Oltiin lämpöasteiden puolella ja satoi hiljakseen vettä. Viiden kilometrin mittainen Ketunlenkki  kulkee Kurikan keskustan reunamilla osittain asutuksen keskellä. Autolla tulevalle kätevin lähtöpaikka on Jyräntien varressa, missä on pieni parkkipaikka. Ketunlenkki on maastoltaan monipuolinen; on kuivia polkuja, joilla saa olla tarkkana kivien ja juurten kanssa, on kalliota, on märkiä osuuksia pitkospuineen. Pinnanmuotoja Kettukalliolla ja Riuhdankalliolla on niin, ettei ”aakeeksi, laakeeksi” Etelä-Pohjanmaaksi uskoisi. Kun Ketunlenkin polulta poikkeaa vesitornin juurelle, voi mäeltä avautuvaa maisemaa ihailla vaikkapa eväiden syöntiin kelpaavan pöydän ja penkin äärestä. Paikka on tosin mopo- ja mönkijäkansan suosiossa eikä aina kovin siistissä kunnossa. Tämänpäiväisessä polkujuoksukisassa valittavana oli 5 ja 9 kilometrin reitit

Kauhajoen ja Karvian rajamailla sijaitsee  Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto . Kauhajoelta päin tullessa Nummijärven kylän jälkeen ajetaan muutama kilometri, kunnes tienviitta ohjaa oikealle. Metsätietä ajetaan suoraan niin pitkälle kuin puomiin törmäämättä pääsee. Paikalla on pysäköintialue, retkeilyalueen kartta ja puucee. Syyslomaretkipäivänämme sää oli aurinkoinen, mutta sateisen syksyn jäljiltä tiellä oli isoja kuoppia. Kun ne täyttyvät vedellä, autolla ajaminen on hidasta ja tarkkaa puuhaa. Metsätie jatkuu pysäköintialueen jälkeen leveänä sorapolkuna, joka vaihtuu tarvittaessa pieniin puusiltoihin ja pitkospuihin. Kyseessä on itse asiassa historiallinen Kyrönkankaan kesätie , joka on keskiajalla yhdistänyt Hämeenlinnan Vaasaan. Alueella on tämän vuoden aikana otettu askelia esteettömyyden suuntaan; sorapolku on hyvässä kunnossa ja leveää pitkosbaanaa on pitkästi valmiina. Aivan Karvian rajan pintaan Salomaan nuotiopaikalle asti ei kuitenkaan kannata vielä esimerkiksi

Olen harrastanut tavoitteellista juoksemista syksystä 2014 asti. Lähtötaso oli lähes nolla, mutta keväällä 2015 juoksin Naisten kympin Helsingissä. Alkoi harjoittelu puolimaratonille, joka toteutui lopulta viikko sitten Vantaalla. Maantiet on nähty, nyt on polkujen vuoro! Tänään Jurvassa juostiin Pässilänvuori Trail Run , joka oli yksi juhlavuoden Suomi100-tapahtumista. Kisakeskuksena toimi Pässilän maja Tainuskylässä. Päivä oli kaunis mutta kylmä, lämpölukema oli nollan tuntumassa. Aamulla oli sankasti sumua, joka jonkin verran päivän mittaan hälveni. Aurinkoa emme silti päässeet näkemään. Paikalle Pässilän majalle oli tullut 80 juoksijaa. Matkoissa oli runsaasti valinnanvaraa: 18, 9, 5 ja perhematkana 3 kilometriä. Pitkälle matkalle minulla ei missään tapauksessa olisi ollut puolimaratonin jälkeen virtaa, joten ilmoittauduin parin kaverin tavoin yhdeksälle. Poluilla meno olisi joka tapauksessa rankempaa kuin kovalla alustalla. On satanut paljon ja maastossa on märkää. Kisajärjest