Parkanon Alkkianvuorella

Lieneekö retkikausi missään vaiheessa päättynytkään, mutta tänään se ainakin avattiin. Geopark-statuksen myötä näkyvyyttä saanut Alkkianvuori Parkanon pohjoisosassa on pyörinyt mielessä jonkin aikaa, onhan se saanut näyttävän opasteenkin valtatie 3:n varteen. Aikeissamme oli kiertää 4,2 kilometriä pitkä Lakilenkki. Moni kuuluu liittäneen retkeensä Karvian puolella sijaitsevan soisen Neva-Lyly-järven kiertämisen, ja niin oli suunnitelma meilläkin. Kesäisiä säitä on pidellyt jo hyvän aikaa, ja tällekin päivälle ennustettiin hellelukemia. Otimme silti riskin ja lähdimme ajelemaan vasta lounaan jälkeen, kun päivä oli jo kunnolla lämmennyt. Mukana oli paljon juotavaa ja erittäin hyvät eväät siltäkin varalta, että matkan varrella tulisi uusia ideoita. 

Pieni luola Alkkianvuoren rinteessä.
 

Kurikasta Alkkianvuorelle ajoi vajaan tunnin. Perillä oli autoja joka päin - mitä ihmettä? Alkkianlammen rannalla reitin lähtöpisteessä oli noin 30 hengen porukka, jolle joku paraikaa esitteli alueen matkailuhanketta. Suuntasimme siis suoraan reitille. Oli lämmintä ja tuuletonta, ja eteneminen ylöspäin johtavaa kivistä polkua oli hikistä puuhaa. Mutta maasto oli kaunista, harvaa mäntymetsää kivineen ja kallioineen. Välillä noustiin muutama jo vuosia sitten rinteeseen rakennettu askelma. Pian laskeuduttiin nevalle, jolla kuljettiin sujuvasti uusia pitkospuita. Kauniin vaaleanpunaisena kukkivat suokukat saivat kaiken huomion, kun nevalla ei vielä kasvanut juuri muuta.



Nevan jälkeen pidettiin pieni huoltotauko. Toivoin, että polku olisi piankin tuonut eteemme sopivan evästelypaikan, mutta se tarjosikin kuusimetsän, jossa hyttyset vallan villiintyivät hikisistä kulkijoista. Ei auttanut pysähtyä kaivamaan edes hyttysmyrkkyä repusta! Perheen pienin olisi jo kipeästi kaivannut kunnollista vatsantäytettä, ja kahvihammasta kolotti kyllä isommillakin. Välissä tultiin jo harvempaan kangasmaastoon, mutta sitten sukellettiin vielä uudestaan kuusimetsään. Polku oli kuitenkin tasaisempaa ja helppokulkuisempaa kuin alussa.

Tulvalammikko.

Näkymää Alkkianvuorelta pohjoiseen.
 

Reitin pohjoispäässä tultiin jyrkänteelle, josta oli hienot näkymät pohjoiseen. Hyttysiin tuskastuneet lapset olivat harppomassa suoraa päätä autolle, mutta aikuiset bongasivat täydelliset penkit evästauolle. Pian paikalle tuli myös porukkaa lähtöpisteeltä; kävi ilmi, että he olivat juhlimassa "terveysmetsän avajaisia". Vaihdoimme vinkkejä retkipaikoista. Hyvät eväät nostivat retkueemme tunnelmaa merkittävästi, ja kivinen loppumatka meni mukavasti. Neva-Lylyn lenkin saimme kylläkin tältä reissulta unohtaa, kun lapsille oli tullessa luvattu uinti Jalasjärven Saarijärvessä. Kävipä niin historiallinen tapaus, että omakin talviturkkini jäi järveen jo toukokuussa!

Reitin jyrkkäpiirteistä pohjoisosaa.

Suorantainen Alkkianlampi, jonka rannassa on kota ja käymälä.


Kommentit

Luetuimmat

Kanuunakallio Kristiinankaupungissa

Kurikan Nuijapolku

Metsäkirkko Sikarämäkällä