Luomaistenkallio Ilmajoella

Kuluneen kevään ja alkukesän aikana on tullut bongattua niin mukavia uusia retkikohteita, että on pakko murtautua blogihiljaisuudesta esiin! Lähellä olemme retkeilleet ennenkin, mutta koronakevät on estänyt kaikenlaiset haikailut yhtään kauemmaksi ja laittanut tutkimaan lähialueen karttaa tositarkoituksella.

Luomaistenkallion olen pannut kohteena merkille jo kauan sitten, mutta nyt aika oli kypsä retkelle lasten kanssa. Isompi on nyt 8- ja pienempi 3-vuotias, ja pienempikin jaksaa kävellä jo hämmästyttäviä matkoja. Tosin voimatkin saattavat loppua aivan yllättäen kesken reissun. Onneksi ne myös palautuvat nopeasti lyhyellä kantamisella.

Reppuun pakattiin kevyt välipala, suunnattiin auto Ilmajokea kohti ja parkkeerattiin Lahdentien tuntumaan Myllylammen jälkeen. Luomaistenkallio osuu Seinäjoen ja Kurikan välillä kulkevan Ilkanpolun varteen. Lahdentieltä viitat ja keltaiset maalimerkinnät puissa ja kallioissa olivat hyvät ja selkeät.

Polku alkoi leveänä, kuivana ja kallioisena. Se myös jatkui sellaisena. Noin kaunista metsää ei kovin usein näe! Loivaan ylämäkeen kulkiessa puut pienenivät. Isompi lapsi pyydysteli Pokémoneja, ja itse kuittasin geokätkön löydetyksi. Laavulle oli vajaan kilometrin matka. Oli lämmin ja aurinkoinen kesäpäivä, joten söimme eväät mielihyvin siistin laavun varjossa. Luomaistenkallio kuuluu hauskoihin poikkeamiin muuten niin tasaisella Etelä-Pohjanmaalla, ja niinpä puiden välistä pilkahteli näkymiä huomattavasti alempaa pellolta ja metsästä.

Pienempi lapsista oli eväiden syömisen jälkeen lähtövalmis, joten palasimme hissukseen takaisin autolle. Vastaisuuden varalle painan mieleeni polun maastopyöräilykelpoisuuden! Tästä taisi tulla yksi suosikkilähikohteistani.